Kuinka virkistävältä tuntuukaan uppoutua kirjan maailmaan ja käyttää omaa mielikuvitustaan.
Peruskouluikäisenä (varsinkin ala-asteella) luin kirjoja paljonkin. Tosin silloin ei vielä edes ollut tällaista some-buumia, joten ei ollut Facea, ei Instaa, eikä paljon muutakaan. Kävin kirjastossa vähintään kerran viikossa ahmimassa itselleni lisää luettavaa. Lainoja kertyi siis paljon, toki kirjatkin olivat melko iisiä luettavaa.
Sitten alkoi lukio, oppikirjat alkoivat olla paksumpia ja paksumpia, sisältäen vaikeampaa tekstiä. Piti lukea enemmän. Koulussa piti lukea tylsiä kirjoja, joista piti tehdä analyysejä. Kirjojen lukeminen alkoi tuntua jopa vastenmieliseltä. Samalta on tuntunut myös nyt AMK-opiskelujen alkaessa. Pitäisi lukea läksyjä, oppikirjoja, muistiinpanoja. "Ei jaksa lukea" kuullaan usein suustani. Eikö tuntuisi väärältä siinä tapauksessa lukea esimerkiksi romaania oppikirjojen sijasta?
Nyt koulun kesäloman alettua, innostukseni kirjoihin nosti päätään. Olen lukenut kirjoja suomeksi, turkiksi ja englanniksi, laidasta laitaan. Mielestäni kirjat ovat erittäin hyvää ajanvietettä. Se voi tuntua "aivot narikkaan" -ajanvietteeltä, mutta en koe sen olevan sitä samalla tavalla kuin esimerkiksi television katselu.
Sosiaalinen media on hauskaa, hyödyllistä ja mahdollistaa monia eri asioita. En voisi elää ilman somea! On kuitenkin huomattavasti miellyttävämpää ottaa kirja käteen aurinkoa ottaessaan, kuin yrittää siristellä älypuhelimen näytöltä pikkuruista tekstiä. Ja kohtahan puhelimestakin loppuu akku kun olet nostanut näytön kirkkauden tappiinsa.
Mukavaa juhannusta!





